perjantai 17. tammikuuta 2014

Mietteitä koulusta & opiskelusta

Iltaa, tai pikemminkin yötä! Kulunut viikko on arvatenkin mennyt koulun parissa, mutta olen kyllä onneksi viihtynyt hyvin. Jotenkin tuntuu, kuin olisin ollut tuolla jo pidempäänkin kuin vasta vajaat kaksi viikkoa, vaikka toki koulusta löytyy vielä paljon uutta ja jännää ja joka päivä on jossain asiassa pienesti hukassa. Luokallemme on kuitenkin muodostunut jo nyt alkuunsa ihan mukavan oloinen henki (kun muistelee ja vertaa yläasteen ja lukion alkuaikoihin....) ja tuntuu, että itsekin on alkanut löytämään oman paikkansa. Jonkinlaista uutta kivan oloista kaveripiiriäkin on  jo muotoutunut koulussa. Kouluelämä on siis lähtenyt ihan mallikkaasti käyntiin.

Kuitenkin nämä ensimmäiset viikot ovat rentoudestaan ja tutustumispainotteisuudestaan huolimatta onnistuneet herättämään minussa jo pienen pelon/stressinpoikasen tulevaa kohtaan. Nämä pari viikkoa ovat avanneet silmäni siihen, että nyt tosiaankin alkaa sitten taas ahkera opiskelu 3,5 vuodeksi eteenpäin. Miten mahdankaan oppia anatomian ja fysiologian minun aivoilleni mahdottoman tuntuiset asiat? Miten minun kielipäälläni jäävät mieleen kaikki ne opittavat latinankieliset termit? Entä jos en kerta kaikkiaan pystykään harjoittelemaan aikanaan kanylointia tai vastaavia juttuja oikeaan ihmiseen? Miten minulta sujuvat lääkelaskut? Riittääkö motivaatio kaikkiin tehtäviin ja tentteihin mitä tuleman pitää? -Monenlaisia kysymyksiä ja pelkoja on siis noussut päähäni tässä yhä enemmän kouluun tutustuessa ja syventyessä. Totta kai olen alusta asti tiennyt, mitä suunnilleen sairaanhoitajaopinnot ovat, mutta täällä on kyllä vielä enemmän herännyt siihen oikeaan todellisuuteen -tietenkin kun tietoakin on saanut lisää. 

Peloista ja ennakkoluuloista huolimatta motivaationi tätä koulua kohtaan on kuitenkin suuri. Pitäähän niitä haasteitakin olla matkan varrella -ja pelkoja voitettavaksi. Odotan jo innolla tulevaisuudessa häämöttäviä käytännön oppitunteja ja harjottelujaksoja. Suurin osa oppitunneistakin on hirmu mielenkiintoisia, ja siksi asiatkin tuntuvat jäävän monilla luennoilla helpommin päähän. Vaikka anatomian kursseihin liittyvien juttujen oppiminen hieman pelottaakin, aion koittaa panostaa hyvin ja käyttää aikaa enemmän juurikin näiden hankalalta tuntuvien oppiaineiden kanssa. Uskon kyllä, että tulen selviämään opinnoista ammattikorkeakoulussa, vaikka paljonhan se itseä niskasta kiinniottamista varmasti vaatiikin.

Mielessä on pyörinyt paljon myös se, miten usein pystynkään näkemään nyt tosiaan Lieksan kavereita, ja kuinka kaukosuhteeksi muuttuneen parisuhteenkin ylläpitäminen mahtaa onnistua. Onneksi Joensuu ei kuitenkaan ole nyt niin kovin kaukana Lieksasta. Toivottavasti nyt viikonloppuna pääsisin käymään kotona. -Aivan, sana koti tarkoittaa minulle vieläkin sitä tuttua turvallista paikkaa Lieksassa, jossa perheenikin asuu. Olen kyllä jo hyvin sopeutunut tähän uuteen kotiini täällä ja viihdyn erittäin hyvin, mutta jotenkin tuntuu, että en vieläkään ole oikein kunnolla sisäistänyt, että minä nyt oikeasti asun täällä :D Kyllä senkin varmasti pian sisäistää kunnolla... Ja ihan hyvä olla kaksi kotia ;)

Koulussa meille on jo annettu paljon ryhmätöitä, joita ollaan kyllä kavereiden kanssa alettu jo pikkuhiljaa tekemäänkin, sekä meille on jo tiedossa ensimmäinen pienimuotoinen harjoittelukin. Jee, kerrankin minäkin pääsen lasten pariin! Ensi viikkokin olisi ihan mukava: maanantaina koko koulupäivä on vain iltapäivällä tutoreiden kanssa keilaamista, sitten pari päivää koulussa ja keskiviikkoiltapäivästä lähtien onkin sunnuntaihin asti tyhjää lukujärjestyksessä :D Ei tosiaan paha tämmöinen kevyempi laskeutuminen kouluun..

Kävin tässä viikon mittaa myös ostelemassa vielä lisää tarvikkeita koulua varten. Uusi ISO ja tilava koululaukku, mappikansio, papereita, kyniä, viivotin, rei'itin ja muuta mukavaa. ONNEKSI sain hommattua lähestulkoon kaikki pienet koulutarvikkeet kirjakaupan lahjakortillani, sillä rahaa on oikeesti kulunut ihan hirveesti tässä parissa viikossa! Ja koko ajan menee lisää johonkin....

Uudessa laukussa ajattelin käytännöllisyyttä -älkää antako kuvan hämätä, tuo on oikeesti iso, "kassimainen" laukku. Mahtuupahan hyvin "puol omaisuutta" mukaan eikä tarvitse survoa! Mappikansio ja isot oppikirjatkin mahtuvat ongelmitta mukaan. Ja pitkä olkahihna oli kans yks kriteeri laukkua etsiessäni.
Pientä tilpehööriä kirjakaupasta koulua varten. Saapahan paperitkin kansioon siististi järjestykseen alusta alkaen!


Yksi tosi kiva asia koulussamme on aivan törkeen hyvät ruuat! Jännää, miten alkuun ajatteli, ettei viitsi maksaa kouluruuasta vaan toisin tyyliin omat eväät kouluun, mutta silti oonkin käynyt melkein joka päivä ruokalassa syömässä. Eikä se ruoka edes ole todellakaan kallista. Sitä oikein odottaa aamupäivän tunneilla, että mitäköhän ruokalassa on tänään tarjolla :D Tänään kävin myös sitten läheisestä pesulasta muuten ostamassa vielä itselleni hoitajan asun tulevia YIT:n tunteja varten. Onneksi asu ei ollut kallis ja kokokin sattui ihan hyvä :) Ilta menikin sitten minun siivousvuoroani suorittaessa kämpällä ja tässä sitä nyt ollaan. Koneen äärellä. Olisihan tuo aikakin jo mennä unten maille, niin taidan mennäkin!

Tuleepahan huominen ja viikonloppu nopeempaa..ja pääsee nopeemmin näkemään tuttuja, jos pääsen käymään siellä Lieksassa ;)

Eikun yöt vain kaikille! :)

4 kommenttia:

  1. Voin antaa sellaisen vinkin, että jo heti opiskelujen alussa kannattaa ottaa sellainen linja, että suorittaa kaikki kouluhommat, kuten esseet ja ryhmätyöt, hyvissä ajoin pois alta, etteivät pääse kasautumaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tälle linjalle oon koittanutkin ryhtyä! :) Muistan nimittäin hyvin lukioajoilta sen, miten niitä hommia sit aina vaan kasaantui... Tosin ollaan jo kavereiden kesken sovittu ryhmä, ja ens viikolla vapaa-ajalla tehdään jo niitä ryhmähommiakin yhdessä, sais tehtyä mahdollisimman nopeeta alta pois:)

      Muutenkin musta tuntuu, et täällä ollessa hieman yllykkeenä tehtävien tekemiselle toimii sit sekin, että saa hommat tehtyä ajoissa, että saisi sitten viikonloppuina tai pidemmillä vapailla mennä rauhallisin mielin käymään Lieksassakin välillä :D

      Poista
  2. ^totta! Kiva kuulla että viihdyt, noita ajatuksia ja pelkotiloja tulee kaikille varmasti jossain vaiheessa vastaan... Itse olen aivan tajuton jännittäjä, ei kivaa sekään. :) Tuli mieleen, että harkitsitko ollenkaan esim. Lähihoitajan opintoja Lieksassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin hieman jännittäjä kyllä, kuten huomata saattaakin :D Onneks kun on tullut juteltua mm. lähihoitajien kanssa, niin ovat kertoneet, että heitäkin pelotti/jännitti kamalasti just kaikki ekat verikoeharjoitukset jne, mutta niihin tottuu :) Kyllä mulla oli mielessä, että jos en nyt olisi päässyt opiskelemaan, niin olisin kevään hauissa hakenut amk:n lisäksi ihan toiseen asteen lähihoitajaopintoihinkin, ois saanu 2 vuodessa suoritettua :)

      Yläasteenkin jälkeen ois tietty voinut mennä jo, mutta silloin kun en vielä ollenkaan tiennyt mitä haluan tehdä :D

      Poista